Tässä postauksessa ryhdyn tieteelliseksi ja kerron muutaman faktan hiuksista ja ihosta. Kaikkea sellaista, mitä parturi-kampaajan tarvitsee tietää ennen kun kajoaa kenenkään päähän. Ihan vaan siksi, ettei sattuis mitään..
Ihon tehtävät ja rakenne:
Iho suojaa kehoa, säätelee elintoimintoja ja eritystä, tuottaa ja erittää hikeä ja talia, korjaa vaurioita, vastaanottaa, aistii ja välittää tietoa. Iho on siis hirrrmusen tärkeä ja itse asiassa isoin elimemme! Se koostuu kolmesta kerroksesta: Epidermiksestä, dermiksestä ja subkutiksesta. Se sisältää myös hikirauhasia, talirauhasia ja karvankohoittajaliksia.
Epidermis on ihon päällimmäinen 0,05-0,2 mm paksu kerros, joka uusiutuu jatkuvasti. Se sisältää neljä kerrosta, joissa keratisoituminen tapahtuu . Epidermiksen päällimmäinen kerron on sarveissolukerros, toinen jyvässolukerros, kolmas okasolukerros ja viimeinen on tyvisolukerros.
Dermis on 0,5-2 mm paksu sidekudos, joka muodostuu kollageenista ja elastiinista. Elastaani on kollageenin tavoin proteiini, joka antaa iholle joustavan ominaisuuden. Kollageeni antaa iholle tukea ja on sen yksi rakennusaine. Dermis sisältää veri- ja imusuonia, hermoja, karvan juuriosan, talirauhasen ja hikirauhasen.
Subkutis (kuvassa hypodermis) on rasvakudos, jonka paksuus vaihtelee ihmisen rasvakudoksen määrän mukaan. Se liittää ihon pintakerrokset kudoksiin, lihaksiin, rustoihin ja luihin. Hermokimput ja isot verisuonet haarautuvat siitä dermiksen hienoimpiin verisuoniin.
Hiuspohjan ihon hilseily
Hilseily on hiuspohjan epätasapaino ja se johtuu kiihtyneestä solujen tuotannosta. Hilseilyn aiheuttajia voi olla useita, kuten hormonitoiminnan häiriö, ravitsemukseen liittyvät ongelmat, säävaihtelut tai väärät hoitotottumukset. Ongelmaa määriteltäessä tutkitaan onko hiuspohja kuiva, rasvainen vai ärtynyt ja herkkä, sekä katsotaan millaista hilse on.
Rasvaisen hiuspohjan hilse on kellertävää, paksua ja se takertuu hiuspohjaan ja hiuksiin. Hiukset ja hiuspohja ovat rasvaiset, sekä iho punoittava, kutiava ja siinä on finnejä. Kun hiuspohja tulehtuu esimerkiksi bakteerien vaikutuksesta, talirauhaset aktivoituvat ja ihon solutuotanto kiihtyy saadakseen sen takaisin tasapainoon.
Kuivan hiuspohjan hilse irtoaa helposti kuivina hippuina ja varisee pois hiuksista. Hiuspohja voi kiristää, koska sen talintuotanto on vähentynyt ja epidermiksen sarveiskerroksen kosteuspitoisuus pienentynyt.
Ärsyyntynyt ja herkkä hiuspohja voi oireilla hilseilemällä. Se kutisee, punoittaa, kiristää ja sen ärsytysreaktio ilmenee punoituksena, kuumotuksena, rakkuloina ja hilseilynä. Herkkä hiuspohja on yleensä kuiva ja se reagoi herkästi ilmankosteuden muutoksiin, kemiallisiin käsittelyihin, liian voimakkaaseen käsittelyyn ja sopimattomiin tuotteisiin.
Hiuksen synty ja kasvu:
Hius koostuu kuolleista ja kovettuneista soluista eli keratiinista ja
se kasvaa karvatupen suojaamana. Jatkuvan solunjakautumisen
ansioista hius syntyy hiushiusnystystä. Se tuottaa jatkuvasti uutta
solukkoa, mikä työntää jakaantuvaa solukkoa ylöspäin
hiussipuliin. Solut litistyvät, menettävät tumansa ja muuttuvat
pitkulaisiksi. Lopulta hiuskarva muuttuu joko pitkulaiseksi ja
kovaksi kuitusoluksi tai levymäiseksi pintasoluksi; Tätä kutsutaan
keratinisoitumiseksi. Hiusnystyn yläosassa on melanosyyttejä,
joista hiuksen väriaine muodostuu.
1. Kasvuvaihe: Kestää n. 2-6 vuotta, mutta lyhenee ikääntyessä. Hius kasvaa n. 1 cm kuukaudessa. Normaalisti 85-90% hiuksista on kasvuvaiheessa.
2. Siirtymävaihe, välivaihe, ylimenovaihe: Kestää n. 1-3 viikkoa. Hiusten kasvu loppuu, koska solut eivät enää hakaudu hiuksen hiusnystyssä. Karvatuppi supistuu, ja hius irtautuu ravinnonlähteistään. Normaalisti n.1% hiuksista on siirtymävaiheessa.
3. Lepovaihe: Kestää 2-4 kk. Hius irtoaa hiuspohjasta ja hiusnystyssä kehittyy uusi hius. Lepovaiheessa on 10-15% hiuskista.
Hiuksen rakenne
Hiuksessa on kolme kerrosta: Suomu- eli pintakerros, kuitukerros ja ydinkerros. Suomukerroksessa on levymäisiä,päällekäisiä, hiusta kiertäviä, keratiinikuituja, jotka muodostavat hiuksen pinnan. Hiuksen paksuudesta riippuen suomukerroksia on noin 6-10. Mitä tiiviimmin keratiinilevyt ovat hiuksessa, sen kiiltävämpi se on. Suomukerrokseen voidaan vaikuttaa erilaisilla hoidoilla, joilla suomut voidaan sulkea.
Kuitukerroksen keratiinisolut ovat putkimaisia kuitusoluja, joita niiden väliaine pitää koossa. Kuitusolussa on paljon makrosäikeitä, joista jokainen muodostuu itsensä ympärille kiertyneistä mikrosäikeistä. Se puolestaan koostuu protosäikeistä. Kuitukerroksessa sijaitsee hiuksen väripigmentti. ja kerroksen rakenne antaa hiukselle sen joustavan ominaisuuden. Parturi- kampaaja vaikuttaa kuitukerrokseen kemiallisilla käsittelyillä. Kuitukerroksen keskellä on ydinkerros, jolla ei ole mitään tutkittua merkitystä hiuksen rakenteeseen. Kaikissa hiuslaaduissa ei ole ydinkerrosta.
Hiuksen rakenteelliset ja laadulliset ominaisuudet:
Hiuslaadulla tarkoitetaan hiusten ominaisuuksien summaa. Rakenteelliset erot vaikuttavat hiusten ominaisuuksiin. Hiusten kasvun määrä, nopeus, muoto, koko ja laatu ovat yksilöllisiä. Meidän hiuskuiduissamme on kuitenkin joitakin rodullisia eroavaisuuksia, joiden mukaan meidät voidaan lajitella kolmeen etniseen ryhmään. Valkoiseen eli kaukaasialaiseen rotuun, johon kuuluvat euroopan valkoihoiset, keltaiseen eli mongoloidiseen, jossa ovat kiinalaiset, japanilaiset, eskimot ja amerikan alkuperäisväestö, sekä mustaan eli negroidiseen rotuun, johon kuuluvat tummaihoiset.
Kaukaasialaisen rodun hiukset ovat vaihtelevat hiuksen paksuuden, kasvutiheyden ja muiden laadullisten ominaisuuksien kannalta eniten kolmesta rodusta.
Mogoloidisen rodun hius on suora, musta, paksu ja vastustuskykyinen.
Negroidinen hiuslaatu on spiraalimaisen kihara, tumma, kuiva ja paksuudeltaan vaihteleva.
Rakenteellisia eroja ovat hiuksen joustavuus, venyvyys, taipuisuus, kohoaminen, paksuus, kiilto ja säkoisyys. Hius venyy spiraalimaisen rakenteensa ansioista. Jos hius vaurioituu se menettää palautumiskykynsä ja venyy. Lopulta se voi katketa.
Taipuisuus tuo kampaukseen ilmavuutta ja volyymia. Suoraan hiukseen sitä voidaan saada esimerkiksi permanenttikäsittelyittä. Kohoutuminen riippuu hiusten paksuudesta, tuuheudesta ja joustavuudesta.
Hiusten kiiltoon vaikuttaa sen suomukerrosten kiinteys, mikä heikkenee jos hius vaurioituu.
Keskipaksun hiuksen läpimitta on 0,04-0,06mm. Kaikki sen yläpuolella on paksua hiusta ja alapuolella, ohutta.
Hiusten laadullisia ominaisuuksia ovat läpimitta (ohut, paksu), pintarakenne (liukas ,karkea), hiusrungon muoto (taipuisa, kihartuva, suora), hiusmassan määrä (runsas, vähäinen) ja hiusten pituus (lyhyt, puolipitkä, pitkä).
Lähteet:
http://www.ladylifehacks.com/wp-content/uploads/2014/07/539939442794831326_pmuVMVVN_c.jpg
http://d236bkdxj385sg.cloudfront.net/wp-content/uploads/2011/01/hair-myths-2.jpg
http://www.gridgit.com/postpic/2014/05/human-hair-structure_341812.jpg
https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/236x/f7/1d/e5/f71de5a253db5c2006027bc2b1be0226.jpg
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kasvukierto.jpg
http://i2.wp.com/therighthairstyles.com/wp-content/uploads/2015/06/12-big-side-braid.jpg?w=500
http://web001.multitronic.fi/p-log/images/skinlayers(1).jpg
http://askelterveyteen.com/wp-content/uploads/2015/11/hilse.jpg